Groznyi (Groznyy)
Kaupunki perustettiin Kaukasian sodan alussa vuonna 1818 sotilaalliseksi tukikohdaksi (Groznaja krepost, hirmuinen linnoitus). Vuonna 1870 linnoituksesta tehtiin kaupunki Groznyin nimellä. Tšetšeeniksi se tunnettiin nimellä Sölƶ-Ġala (Соьлж-ГІала).
Kaupungissa oli elokuussa 1958 viikon mittainen etnisten levottomuuksien aalto. Se sai alkunsa Tšetšeno-Ingušetija ASNT:n uudelleenperustamisesta ja tšetšeenien paluusta kotiseuduilleen karkotuksesta, jonka jälkeen monet paluumuuttajat jäivät työttömiksi ja asunnottomiksi. Yhden venäläisen murhan jälkeen väkijoukko lynkkasi tšetšeenin ja valtasi hallintorakennukset ja vaati Groznyin oblastin palauttamista ja tšetšeenimuuton säätelyä.
1990-luvulla kaupunki kärsi pahoin kahdesta sodasta, jotka juontuivat Tšetšenian itsenäistymispyrkimyksiin Venäjästä. Vuoden 1994 taistelut raunioittivat kaupungin jo lähes täysin. Vuonna 1999 Venäjän joukot saartoivat kaupungin. 6. joulukuuta 1999 he pudottivat kaupunkiin lentolehtisiä, jotka sisälsivät dramaattisen uhkavaatimuksen: kaupungissa vielä olevien oli poistuttava lauantaihin 11. joulukuuta mennessä tai heidät tuhottaisiin. Läntisten lähteiden mukaan Groznyissa oli tuolloin 50 000 ihmistä. Huolimatta länsimaiden ja ihmisoikeusjärjestöjen vetoomuksista Venäjä hyökkäsi kaupunkiin.
Separatistisen Itškerian tšetšeenitasavallan (1991–2007) antama nimi kaupungille, Dƶoxar-Ġala (Джохар-Гӏала), oli kunnianosoitus separatistisen ensimmäiselle presidentille Džohar Dudajeville. Venäjän Tšetšenian tasavallan hallitus puolestaan ehdotti vuonna 2005 kaupungin uudeksi nimeksi Ahmat-Galaa Ahmat Kadyrovin mukaan.
Kartta - Groznyi (Groznyy)
Kartta
Maa (alue) - Venäjä
Venäjän lippu |
Venäjän federaatio on vuoden 1993 perustuslain mukaan puolipresidentiaalinen tasavalta. Se on liittovaltio, joka koostuu 83 liittovaltiosubjektista. Venäjän rajanaapureita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia ja Pohjois-Korea. Lisäksi muun muassa Ruotsiin, Saksaan, Turkkiin, Japaniin, Etelä-Koreaan ja Yhdysvaltojen Alaskaan on vain vähän merimatkaa.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
RUB | Venäjän rupla (Russian ruble) | ₽ | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
KV | Komin kieli (Komi language) |
TT | Tataarin kieli (Tatar language) |
CE | Tšetšeenin kieli (Chechen language) |
CV | Tšuvassin kieli (Chuvash language) |
RU | Venäjän kieli (Russian language) |